Toni Eskelinen

Toni Eskelinen

Rohkeus ei ole puheita vaan tekoja

TeematFacebookPerussuomalaiset
Ehdolla 2027
Visio

Suoraan ja rehellisesti

Vahva yhteiskunta ei rakennu pelkistä pykälistä, vaan työstä ja yrittäjyydestä. On aika karsia sääntöjä ja viedä meitä kankeasta hyvinvointivaltiosta kohti dynaamisempaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Haluan rakentaa Suomea, jossa työ, vastuu ja vapaus ovat keskiössä – jossa jokaisella on tilaa rakentaa omaa ja yhteistä tulevaisuutta.

Kuka minä olen?

Toni EskelinenPerussuomalainen päätöksentekijä Uudeltamaalta

Toni Eskelinen, perussuomalainen kuntavaaliehdokas Uudeltamaalta

Olen 42-vuotias projektipäällikkö ja neljän lapsen isä, mies, jolle kova työ on kunnia ja politiikka keino varmistaa, että tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus onnistua.

Miksi politiikassa?

Politiikka on väline – ei itsetarkoitus

Politiikka ei ole minulle urapolku, vaan keino korjata niitä epäkohtia, joita näen ympärilläni päivittäin.

Kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä olen nähnyt aitiopaikalta, kuinka hyvä ja maalaisjärkinen paikallinen päätöksenteko törmää kerta toisensa jälkeen seinään. Kuntatasolla raivataan jatkuvasti esteitä, jotka on pystytetty kankeilla laeilla ja säädöksillä Arkadianmäellä – usein vailla kosketuspintaa todelliseen arkeen. On turhauttavaa nähdä, kuinka eduskunnassa tehdyt päätökset sitovat paikallisten päättäjien kädet ja estävät tehokkaat ratkaisut.

En halua enää katsella tätä sivusta. Tuon mukanani vankkaa kokemusta energiapolitiikasta ja talouden johtamisesta, jota olen kerryttänyt muun muassa Keravan Energian hallituksen varapuheenjohtajana. Myönnän, että olen joskus miettinyt, onko minusta tähän. Mutta kun katson nykyistä menoa, uskon pystyväni tekemään tämän paremmin kuin moni muu. Haluan viedä osaamiseni suoraan sinne, missä lait säädetään, ja varmistaa, että päätökset eivät jää puheen tasolle, vaan ne oikeasti viedään maaliin asti.

Minun ajatusmaailmassani jokainen saa olla ja elää juuri niin kuin huvittaa, mutta politiikkaa ei voi ohjailla kadulla makoilu, woke-humppa tai aatteelliset etujärjestöt. Vähemmistöt mahtuvat mukaan siinä missä muutkin, mutta asioista ei tarvitse tehdä jatkuvasti numeroa. Politiikan ytimessä on oltava talous, turvallisuus ja toimiva arki – ei huomionhakuinen aktivismi.

Haluan olla poliittinen sillanrakentaja: se, joka tuo käytännön arjen ja Arkadianmäen päätöksenteon lähemmäs toisiaan, jotta turha byrokratia väistyy tulosten tieltä. Politiikan on palveltava ihmistä, eikä päinvastoin. En ole täällä miellyttämässä kaikkia kauniilla puheilla, vaan tekemässä työtä sen eteen, että Suomi on huomenna vapaampi, vahvempi ja byrokratiasta kevyempi paikka elää.

Mihin minä uskon?

Kolme periaatetta, joille politiikkani rakentuu.

1.

Vapauteen

Valtio on tukipilari, ei elämäsi hallitsija.

2.

Vastuuseen

Vahva yksilö on hyvinvoinnin perusta.

3.

Työhön

Verotuksen on oltava veto- ja pitovoimatekijä, ei karkoittaja ja kasvun este.

Sananvapaus ja yksilön vastuu – vapaan yhteiskunnan peruskivet

Vapaa yhteiskunta ei ole itsestäänselvyys. Se on jatkuva tila, jota on suojeltava byrokratian kasvulta, holhoukselta ja hiljentämispyrkimyksiltä. Minun visionani on Suomi, jossa jokainen saa ajatella, puhua ja yrittää ilman pelkoa valtiovallan tarpeettomasta puuttumisesta.

  • Sananvapaus on ehdoton
    Valtion tai mediajättien ei pidä toimia totuuskomissioina. Meidän on puolustettava oikeutta kritisoida valtaapitäviä ilman leimautumisen pelkoa.
  • Omat valinnat kunniaan
    Yksilö tietää itse parhaiten, miten hän haluaa rahansa käyttää ja elämäntapansa valita. Valtio on palvelija, ei isäntä.
  • Vapaus ja vastuu
    Aito vapaus ei ole vastuuttomuutta. Kun annamme yksilölle enemmän valtaa, annamme hänelle myös mahdollisuuden kantaa vastuuta itsestään ja lähimmäisistään.

Yhteiskunta rakentuu yksilöistä – ei virastoista

Hyvä yhteiskunta ei ole jotain, joka annetaan meille ylhäältä päin – se on jotain, mitä me rakennamme joka päivä omilla valinnoillamme ja teoillamme. Meidän on aika palauttaa vastuu ja valta sinne, minne se kuuluu: ihmisille.

Valinta kahden maailman välillä:

  • Valtion rooli
    Siirrytään hallitsijasta mahdollistajaksi. Valtio on olemassa helpottamassa elämääsi, ei ohjaamassa sitä.
  • Yksilön asema
    Lakataan olemasta passiivisia palveluiden kohteita. Me olemme aktiivisia toimijoita ja oman elämämme parhaita asiantuntijoita.
  • Turvaverkko
    Rakennetaan turvaverkko, joka toimii ponnahduslautana. Sen tehtävä on auttaa nopeasti takaisin jaloilleen, ei vangita riippuvuuteen.

"Suomen suunta ei muutu odottamalla. Se muuttuu tekemällä rohkeita päätöksiä."

Verotus alas ja julkinen sektori tehokkaaksi

Kevyempi verotus on Suomen paras lääke kasvuun ja vetovoimaan. Meidän on uskallettava uudistaa järjestelmämme radikaalisti.

  • Kannustava verotus
    Siirrytään kohti tasaveromallia. Työn tekemisen on oltava aina kannattavampaa kuin joutenolon.
  • Pienempi julkinen sektori
    Paisunut byrokratia ei saa olla syy korkealle verotukselle. Leikataan rakenteista, jotka eivät tuota suoraa arvoa kansalaisille.
  • Älykäs hallinto
    Otetaan tekoäly ja automaatio arjen työkaluksi viranomaispalveluihin. Puramme turhia normeja ja palautamme veroeurot suomalaisille itselleen.

Maahanmuuton oltava Suomen etu – ei rasitus

Suomen maahanmuuttopolitiikan on palveltava suomalaisten turvallisuutta ja taloutta. Meidän on uskallettava asettaa suomalaisten veronmaksajien etu ja yhteiskuntamme kantokyky etusijalle.

  • Turvallisuus ensin
    Jengiytymiseen ja rikollisuuteen on puututtava nollatoleranssilla. Maasta poistamisen on oltava nopeaa niille, jotka eivät noudata sääntöjämme.
  • Vastuu omasta toimeentulosta
    Maahanmuuton on oltava työperusteista. Jokaisen tänne tulevan on kyettävä elättämään itsensä – Suomen ei pidä olla maailman sosiaalitoimisto.
  • Integraatio tai kotiinpaluu
    Jos halua sopeutua länsimaiseen vapaaseen yhteiskuntaan ei löydy, oleskelulle ei ole perusteita.
Teoilla tuloksia

Ratkaisuja ei pelkkää puhetta

01

Luonnonvarat: Hyödynnetään kansallisomaisuus

  • Metsätalous

    Puun halailu ei maksa laskuja

    Metsä on Suomen lompakko, ja sen on tuotettava. Puun halailu tai pystyyn lahoaminen ei tuo kansantaloudellista hyötyä – vain kasvu ja jalostus tuovat. Varmistetaan teollisuuden puunsaanti ja lopetetaan puukaupan jarruttaminen turhalla sääntelyllä. Emme saa tyytyä olemaan pelkkä raaka-aineen viejä; tavoitteena on nostaa jalostusarvoa, jotta eurot jäävät Suomeen. Hyvin hoidettu talousmetsä on paras hiilinielu ja maamme talousmoottori.

  • Mineraalit

    Arvokasta omaisuutta on hoidettava isännän otteella

    Suomen maaperä on Euroopan rikkain. Vauhditetaan kotimaisten yritysten lupia, jotta suomalainen työ ja osaaminen pääsevät etusijalle omalla maallamme. Jalostusarvo ja työpaikat jäävät tänne, eikä rikkauksiamme myydä ulkomaille. Kun hyödynnämme maaperäämme, meidän on pidettävä huoli myös asiallisesta ennallistamisesta.

  • Turve

    Kotimaista virtaa, ei utopiaa

    Turve on Suomen omaa energiaa, jonka alasajo on ollut virhe. Pelkällä toivolla ei pidetä taloja lämpiminä, kun tuontienergia sakkaa. Palautetaan turve huoltovarmuuspolttoaineeksi – se on suora reitti edullisempaan sähköön ja lämpöön. Polton lisäksi turve on korvaamaton raaka-aine: sen antibakteerisuus on ylivertaista karjankasvatuksen kuivikkeena ja sairaalakäytössä. Kun eläimet pysyvät terveinä ja energian hinta kurissa, säästetään puhdasta rahaa. Järki käteen: turve on uusiutuva luonnonvara, jota riittää järkevällä käytöllä ikuisesti – pistetään vain paikat kuntoon työn jälkeen.

02

Verotus ja yrittäjyys: Kasvun moottorit

  • Ansiotulovero

    Ansiotuloverotuksen keventäminen

    Jätetään suomalaisille enemmän käteen palkasta. Verokevennys purkaa kannustinloukkuja ja kasvattaa ostovoimaa, mikä on talouden tehokkainta polttoainetta. Kun työnteko on aina tukia kannattavampaa, verokertymä kasvaa työllisyyden, ei veroprosentin kautta.

  • Yhteisövero

    Yhteisöveron lasku

    Tehdään Suomesta houkuttelevampi investointikohde. Kilpailukykyinen verotus houkuttelee pääomaa ja kannustaa yrityksiä investoimaan voitot Suomeen eikä ulkomaille. Eurooppalaisessa kisassa pärjääminen on elinehto työpaikkojen ja tuotannon säilyttämiseksi.

03

Julkinen sektori: Tehoa, ei pelkkää kokoa

  • Indeksit

    Välitön indeksijäädytys

    Pysäytetään julkisten menojen automaattinen kasvu jäädyttämällä indeksitarkistukset välittömästi valtionhallinnossa. Automaattiset korotukset ilman tuottavuuden kasvua velkaannuttavat tulevia sukupolvia ja tekevät talouden tasapainottamisesta mahdotonta.

  • Hallinto

    Leikkaukset hallintoon

    Vähennetään byrokratiaa ja lakkautetaan päällekkäisiä virastoja. Suomen julkinen sektori on suhteettoman suuri suhteessa yksityiseen sektoriin; hallinnon keventäminen vapauttaa pääomaa tuottavaan työhön ja laskee verotuspainetta.

  • Ydintehtävät

    Tehtävien karsinta

    Valtion on keskityttävä ydintehtäviinsä: turvallisuuteen, koulutukseen ja perusterveydenhuoltoon. Karsimalla rönsyt ja toissijaiset hankkeet varmistamme, että rajalliset resurssit riittävät yhteiskunnan kivijalan ylläpitoon ja kansalliseen turvallisuuteen.

Seuraa kampanjaa

Perssu myös somessa

Laita sivu seurantaan, jos haluat nähdä ensimmäisenä, miltä matka Arkadianmäelle näyttää! Rakennamme tänne parhaillaan videosisältöä ja raportteja reissun varrelta. Älä jää rannalle – paina "Tykkää" ja pysy kuulolla!

Seuraa FacebookissaSeuraa Instassa
Toni Eskelinen: Jos tän Perssun jutut ei nappaa, tuu Keskelle.